ikajaste Ilari Kajaste
Jaikus from ikajaste
Friday, 27 February 2009
-
Tuli kyllä vähän puhuttua ristiin. Tarkoitin siis että joku tietojen XML-tarjonta nyt on sellainen joka voisi kyllä onnistuakin varsin rajallisilla resursseillamme. En ole kylläkään perehtynyt tähän, joten mutua puhun. Ja tietysti eri asia sitten millä aikataululla tuollaista pystyisi lisäämään. Kunhan nyt saataisiin ekaksi aktiiviseen pilottivaiheeseen tämä projekti. :)
-
Meillä ei ole tällä hetkellä resursseja toteuttaa rajapintaa ulospäin, mutta olemme varsin kiinnostuneita. Etenkin jos löytyy kiinnostuneita vastaanottajia - on harmillista käyttää resursseja sellaisen rajapinnan tekemiseen jota kukaan ei sitten käytä. :)
Ainakin tietojen hakeminen pitäisi olla mahdolinen homma, esim. XML-tietona. Remote update onkin sitten vähän kinkkisempää.
Jos jotain tahoa siis kiinnostaa, niin yhteyttä saa ottaa! Tätä on toki helpompi käsitellä sitten kun tietokanta on julkisessa käytössä, niin kaikki ovat perillä siitä mistä puhutaan. :)
-
Tuli tuosta suluissa olleesta jälkikommentistani meileen, että eräs avoimuuden ongelma voi olla kontekstien sekoittuminen. Esim. jos työnantaja lukee kommentin jossa vaikka heitän läppää työajan tuhlaamisesta, se voi ymmärtää sen ihan eri tavalla kuin jos sen lukee mun kaverini - jotka siis voivat olla se tarkoitettu kohderyhmä. Inhimillisten väärinkäsitysten mahdollisuus kasvaa, kun viestiä päätyvät tulkitsemaan nekin joille se ei ole suunnattu.
Sama efektihän aiheutuisi, jos vaikka keskustelisin fiksujen kavereitteni kanssa avoimesti ulkomaalaistaustan ja rikollisuuden korrelaatiosta. Koska yhteinen konteksti on olemassa, ei meillä olisi tarvetta kirjoittaa joka lauseen jälkeen kilometrin pituista disclaimeria siitä että ihonvärin ja muun sellaisen käyttäminen luokitteluperustana on moraalionta ja ihmisoikeuksien vastaista, ja että maahanmuutto on oikeasti hyvä juttu, yms, yms.. Jos taas sen tyyppisen keskustelun lukisi sitten joku ilman tätä fiksun kaveripiirin yhteistä kontekstia, hän saattaisi tulkita ajattelumaailmamme liittyvän enemmän johonkin Suomen Sisuun, Perussuomalaisiin ja muuhun vastaavaan porukkaan - aivan kuten itsekin tekisin tuntematta kontekstia.
-
Olen Helka ry (Helsinkin kaupunginosayhdistykset ry) IT-puolen vastaava, ja tämä aihe koskettaa meidän järjestöämme hyvin läheltä. Eräs tavoitteistamme on nimittäin selvittää kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksiksia. Itseäni kiinnostaa etenkin verkon (ja sosiaalisen median) mahdollisuudet, joten mieluusti osallistun keskusteluun.
-
Vaan onko parannusideoita siihen mikä olisi hyvä teksti tähän? Tällä hetkellä käytössä on:
"(Huom: Tallentamalla luovut kaikista tekijänoikeuksista syöttämiisi tietoihin. Tarkempi teksti: CC-PD)"
-
Aiemman aiheemme tietokantajärjestelmä on nyt julkistusta vaille valmis, ja päädyin siihen että on varminta että tiedonsyöttäjät luovuttavat tietonsa Public Domainiin. Tarkoituksenmukainen tieto kun on muutenkin sen luonteista ettei se taida edes ylittää teoskynnystä, niin jostain lisensoinnista puhuminen olisi harhaanjohtavaa.
-
Hienoa että tuostakin väännettiin open source -versio! Nyt voisi joku vielä vääntää sen mun ideoimani käyttöliittymän joka listaisi käyttäjän oman musiikkikokoelman saumattomasti Spotifyn kanssa, haluaisin ne Blackmore's Nightit, yms. mukaan Spotify-listauksiini. Sitten kun olisi vielä näppärä "Buy and download this song as a permanent, ad-free file" -linkki niin alettaisiin olla jo aika pitkällä.
(Theh, kait siinä voisi sitten olla se "Dowload this song illegally for free via Pirate Bay torrent" -linkki myös. :D Siinä tulee sitten varsin oikein kaunis moraalivalinnan paikka!)
-
Toisaalta avoimuus toimii myös tuota yksittäisen lauseen ilkeämielistä referointia vastaan - asian voi aina käydä tarkistamassa kontekstista. Tai ainakin mahdollisuutta siihen voi käyttää puolustuksena moista hyökkäystä vastaan.
Epäilen että monille tässä on riskinä, että liian avoimissa keskusteluissa paljastaa olevansa epävarmempi tai osaavansa vähemmän kuin työssään haluaisi esittää.
Tuossa tietysti oletuksena on (niinkuin usein tuntuu olevan!) että työssä pitäisi jotenkin esittää osaavansa ja olevansa supervarma kaikesta. Joka on suhteellisen ällöttävää kulttuuria noin muutenkin, joten good riddance.
Yksi ongelma on myös se, että tulee käyttäneeksi liikaa työaikaa tähän avoimuudesta keskusteluun! :D (Mainittakoon, että tosiasiassa tämä menee kyllä miinukseksi työaikaan, eli "omien asioiden hoidoksi".)
-
Mielenkiintoinen huomio kyllä. Ei nuo toimittajien tuntemukset minuunkaan oikein jaksa iskeä tunnetasolla. Silti tuosta lähtökohdasta tehtyjä juttuja lukee mielellään. Se tuo kait aiheen lähelle ja konkreettiseksi, kun on joku suora näkökulma josta kirjoittaja lähestyy. Toisen kokemusmaailmaan on sitten helppo joko suhteuttaa omia kokemuksiaan tai ainakin tulee selvemmin ajatelleeksi että jollakin on moisia kokemuksia.
Tietysti asiaa auttaa kummasti, että tuokin juttu oli loistavasti kirjoitettu. Etenkin se puolessa välissä ollut sisäinen dialogi haastateltavan kanssa sai minut naurahtelemaan. :)
-
Finnkinon sivuillahan on kyllä karsittu uutislistaus "elokuvauutisia" mutta feediä pelkästään tuosta ei kyllä näyttänyt löytyvän. Tai sitten missasin jotain.
-
@jsaarikko: Olet kyllä oikeassa, AURAN SINAPPI on kyllä herkkua, ja se sopii mainiosti esimerkiksi SAARIOISTEN lihapiirakkojen kanssa. Tietenkään lihis ei ole kaikille, ja vegempänä vaihtoehtona GOGREENin soijatuotteet ovatkin mainioita...
Toinen mikä tässä tulevassa kustomoidussa mediamaailmassa pelottaa on liiallinen polarisoituminen. Jos kustomointijärjestelmät toimivat riittävän hyvin, en tule koskaan lukeneeksi vaikkapa mitään Lex Nokiaa puoltavaa, vaikka argumentit olisivat avartaviakin. Toisaalta kuten tuossa aiemminkin kirjoittelin, onhan mediavirta ollut värittynyttä valtavirran suhteen ennenkin. Tiedä sitten onko se pahempi jos näitä värittyineitä näkökulmia on joka lähtöön. Ainakin sen voisi kuvitella ruokkivan potentiaalisia konflikteja.
Voi tietysti olla että tuo on liian kyyninen näkemys. Esimerkiksi mediakentän sosiaalisuus saattaa hyvinkin lieventää tuota polarisaatiota - kaverit eivät kuitenkaan aina ole samaa mieltä kuin sinä. Parhaassa tapauksessa tuttujen kautta saadaan filtteröitynä juuri ne parhaiten artikuloidut erilaiset näkökulmat, ja siitä omasta näkökulmasta voi lueskella sitten sitä sureampaakin materiaalia.
Toinen mikä vähentäisi polarisaatiota on tuo mainitsemani aiheen seuranta mediarajojen yli. Lukiessani Lex Nokia -uutisointia voisin saada näppärästi listauksen kaikesta Lex Nokia -kirjoittelusta, korostettuna sen mukaan mitä sosiaaliset verkostot (omani tai muiden) pitävät kiinnostavimpina. Tällöin saisin helposti luettua niitä olennaisempia vastakkaisia näkökulmiakin. Tietysti oletuksena tässä että edes haluaa lukea niitä muitakin näkökulmia - odotanko ihmiskunnalta liikoja?
Thursday, 26 February 2009
-
Minä seuraan uutisvirtoja lähinnä blogien, yms. kautta, enkä lue sanomalehtiä kuin satunnaisesti. En pidä sanomalehtiformaattia enää kovin fiksuna omassa maailmassani (kokeiltu on). TV on vaihtunut digiboksin myötä view-by-request -tyyppiseksi kapistukseksi perinteisen livevirran sijaan. TV-uutisia tulee katsottua aina joskus - nekin sitten netin tai boksitallenteen kautta. Radiota kuuntelen vain joskus tuttujen autossa ollessani, podcasteja sen sijaan käytän aktiivisesti.
Paperilehdessä keskeisiä haittoja minulle ovat (itselleni) turhan sisällön määrä, sekä uutisten tuottamisen malli jossa kokoajan on pakko tapahtua jotain jotta saadaan lehti tehtyä - verkkohan voisi olla tässä merkittävästi dynaamisempi. Lisäksi olen pettynyt systemaattiseen vääristymään asioiden esittämisessä - useimmiten kaikki esitetään "normaalin yhteiskunnan" ja valtavirran näkökulmasta, vaikka pidetään yllä tiettyä objektiivisuuden illuusiota. (Eniten tämä taitaa näkyä aihevalinnoissa.)
Toisaalta verkon mediakenttä on minusta tällä hetkellä ärsyttävän sekava ja teknisesti inhottavan alkutekijöissään - tarvittaisiin pikaisesti ainakin mahdollisuus seurata samoja aiheita mediarajojen (blogit, uutistoimistot, tv-uutiset, jne) yli, riippumatta lähteestä. Toinen tärkeä ominaisuus olisi jonkinlainen aiheen merkittävyyden määrittely (tietysti dynaamisesti ja sosiaalisesti). Nykyinen malli, eli "jos se on tärkeää niin se löytyy kun joku tuttu kertoo tai kirjoittaa siitä, tai se on lööpeissä" on melko kestämätön Toisaalta se houkuttelee silti enemmän kuin perinteisen uutismedian "jos toimittajat kokevat sen tärkeäksi, minä löydän sen".
Itseäni en kyllä pidä edelläkävijänä, lähinnä vain kummastuneen pettyneenä kaikkiin nykyisiin mediamuotoihin. Edelläkäynti viittaa siihen että on siirtynyt johonkin parempaan - enkä usko että verkkomedia on vielä nykyisellään parempi. Mutta se tulee olemaan.
Tuesday, 17 February 2009
-
@pe3, sehän tässä koko copyright-asiassa ehkä eniten ärsyttää, että keskustelu on useimmiten tasoa "lusmut vaan varastaa kaiken, mistä artistiparalle leipä?!" ja "pahat levy-yhtiöt vaan rahastaa tyhjästä, mulle kuuluu oikeus kopioida!!"
Ehkä joskus viidenkymmenen vuoden päästä ollaan lopulta siinä tilanteessa, että tästä voi käydä fiksua julkista keskustelua. Hetkinen, vai käydäänkös mistään fiksua julkista keskustelua... taisinpa nyt toivoa liikoja. :)
Tuesday, 25 November 2008
-
@meppi: Siinä Day After Tomorrowssa huvitti kyllä että ne samassa "iik, sivistys tuhotaan"-kuvassa näkyneet jättimäiset kirjaston puupöydät olisivat varmaankin palaneet vähän kauemmin kuin ne kirjat. :)
Itse kaipaan kovasti e-lukijaa (olen lueskellut jopa Psion 5:llä yhden kirjan), vaan odottelen sitä että teknologia on kunnolla kypsynyttä. Tämä ei tarkoita ainoastaan laitetta, vaan myös laajempaa infraa kirjojen saamiseksi laitteelle. Jos tarjotaan kohtuulliseen hintaan laite josta voin näppärästi selata ja ostaa minkä tahansa e-kirjakaupan tarjoamia, sekä myös ilmaisia tekijänoikeudettomia teoksia, ja joka myös pitää hankintani tallessa sekä antaa niistä kryptaamattoman version tallennettavaksi - sitten olen todella kiinnostunut. Realistisempana vaihtoehtona näin teknologian alkutaipaleella riittää kyllä että voin hoitaa selauksen webin kautta läppärillä, ja siirtää koneelle kirjat ihan tiedostonhallinnan kautta siten että kirja näkyy geneerisenä USB-asemana.
Nämä tietysti sen lisäksi että luettavuus, paino, virrankulutus ja etenkin kestävyys on saatu kuntoon. En taida olla helppo asiakas. :) Perinteisellä kirjalla on vaan niin monta hyvää ominaisuutta näin käyttäjän näkökulmasta.
Lisäksi jonkun Sonyn, Nokian tai Applen lukija herättää kyllä kylmiä väreitä. "Pahoittelut, kirjan loppuosaa ei voida esittää koska lisenssikoodisi on vanhentunut.", "Lisensoimaton kirja jota yritit lukea löytyy tekijänoikeudella suojattujen teosten tietokannasta", jne...
Thursday, 13 November 2008